Suomen musiikkialan kokonaisarvo ylitti vuonna 2024 ensimmäistä kertaa 1,4 miljardin euron rajan. Kasvu ei jakautunut tasaisesti, vaan eri sektorit kehittyivät omaa tahtiaan tavalla, joka heijastaa laajempia muutoksia suomalaisten viihteenkulutuksessa.
Striimaus vie yhdeksän kymmenestä eurosta
Äänitemusiikin kulutus on Suomessa lähes kokonaan digitaalista. Suoratoistopalveluiden osuus äänitemarkkinasta nousi vuonna 2024 jo 93 prosenttiin, ja fyysisten äänitteiden osuus kutistui seitsemään prosenttiin. Maksullisten striimauspalveluiden tulojen kasvu jatkui maltillisena, mutta mainosrahoitteiset videosuoratoistopalvelut kasvoivat yli 50 prosenttia edellisvuodesta.
Kotimaisen musiikin asema striimauksessa vahvistui. Suomalaisten artistien osuus äänitemyynnistä nousi 37 prosenttiin, ja riippumattomien levy-yhtiöiden markkinaosuus kotimaisen musiikin myynnistä oli neljännes. Äänitemarkkinoille vuosi 2024 oli jo kymmenes peräkkäinen kasvuvuosi.
Kotimaiset nimet ohjaavat kuunteluvirtoja
Striimauksen kasvu ei ole pelkkä teknologinen ilmiö vaan heijastaa myös kotimaisten artistien muuttunutta asemaa markkinalla. Suomenkielinen musiikki hallitsee kuuntelulistoja tavalla, joka olisi ollut vaikea ennustaa kymmenen vuotta sitten. Räpin, popin ja suomirockin genrerajat ovat hälventyneet, ja kuuntelijat liikkuvat tyylilajien välillä aiempaa vapaammin.
Katsaus suosituimpiin suomalaisiin artisteihin 2020-luvulla kertoo, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. Listat eivät pysy enää muutaman vakiintuneen nimen hallussa, vaan uudet tekijät nousevat nopeasti suurten kuuntelijamäärien pariin. Tämä dynamiikka ylläpitää kotimaisen musiikin markkinaosuutta ja tukee samalla koko äänitealan liikevaihdon kasvua.
Elävä musiikki palasi ennätyskasvuun
Elävän musiikin sektori ohitti koronapandemiaa edeltäneen tasonsa selvästi ja kasvoi vuonna 2024 yli 650 miljoonan euron arvoiseksi. Yksityissektorin kasvu oli lähes kolmanneksen, ja taustalla olivat sekä kansainvälisten megatähtien stadionkonsertit että kotimaisten artistien loppuunmyydyt esiintymiset ympäri maata.
Festivaalien määrä pysyi vakaana, mutta kävijäkohtainen kulutus kasvoi. Keskimääräinen festivaalilipun hinta nousi arviolta 170 euroon, ja oheiskulutus ravintolapalveluista majoitukseen seurasi samaa suuntaa. Kustannusten nousu ja arvonlisäveron korotus heijastuivat lipunhintoihin, mutta kysyntä kesti korotukset.
Viihteen muodot kilpailevat samasta budjetista
Suomalaisten vapaa-ajan kulutus jakautuu yhä useammalle digitaaliselle alustalle. Musiikkistriimaus, konserttiliput, mobiilipelit ja verkkoviihde kilpailevat samasta kuukausibudjetista, ja raja eri viihdemuotojen välillä on hämärtynyt. Kuluttaja ei välttämättä tee tietoista valintaa musiikin ja muun digitaalisen viihteen välillä, vaan raha ohjautuu sinne, missä kokemus on sujuvin.
Digitaalisen viihteen eri sektoreista nettikasinoala on kasvanut Suomessa rinnakkain striimauspalveluiden kanssa. Kun pelaa Visa kasinolla, maksukokemus muistuttaa mitä tahansa muuta verkko-ostosta, ja sama korttimaksuinfrastruktuuri pyörittää sekä kasinotalletuksia että konserttilippujen myyntiä. Maksamisen sujuvuus tai kitka ratkaisee yhä useammin, mille alustalle kuluttajan seuraava euro päätyy.
Kestääkö livetapahtumien kysyntä?
Livetapahtumien suosio ei selity pelkällä pandemianjälkeisellä patoutuneella kysynnällä. Konsertit ja festivaalit tarjoavat elämyksellisyyttä, jota suoratoistopalvelut eivät korvaa, ja tämä näkyy lippujen kysynnässä myös vuosia pandemian jälkeen.
Suomalaisten keikkojen ja konserttien tarjonta on laajentunut sekä kotimaisten että kansainvälisten artistien osalta viime vuosina. Livesektorin kasvu ei rajoitu pelkästään kesän festivaalikauteen, vaan myös talvikauden klubikeikat ja areenatapahtumat keräävät yhä suurempia yleisöjä. Konserttitulot ohittavat nyt äänitemyynnin moninkertaisesti, ja tämä voimasuhde näyttää pysyvältä.
Tutkimusdata hahmottaa alan rakenteen
Musiikkialan taloudellista kokonaisuutta on vaikea ymmärtää yksittäisten lukujen perusteella. Alan tulot jakautuvat useille sektoreille, joista jokainen noudattaa omaa dynamiikkaansa, eikä kokonaiskuva hahmotu ilman eri tietolähteiden systemaattista yhdistämistä.
Music Finlandin julkaisema musiikkialan taloustutkimus kokoaa yhteen elävän musiikin, äänitteiden, tekijänoikeuskorvausten ja julkisen tuen vuosittaiset luvut Suomessa. Raportti kattaa myös musiikkikoulutuksen taloudellisen merkityksen, joka muodostaa lähes kolmanneksen alan kokonaisarvosta. Tutkimusdatan rooli korostuu, kun alan kasvu nojaa yhä vahvemmin digitaalisiin tulonlähteisiin, joiden mittaaminen edellyttää erilaisia menetelmiä kuin perinteisen levymyynnin seuranta.
