Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa
Illat sammuvat kylmään hämäryyteen
Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa
Syksyiltani yksinäisyyteen
Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan
Mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan
Nyt muistan, miten paljon mä tehdä tahdoinkaan
Miten vähän siitä aikaan mä sainkaan
Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
Päivän ei hetket niin pitkiä lie
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu
Pois kesän kukkaset syksy jo vie
Mä etsin jotain, mikä meiltä unohtunut on
Minkä löytää mä avullasi voisin
On kesä lyhyt niin kuin haave saavuttamaton
Sitä mikä oisi voinut olla toisin
Kai tulet pian ennen kuin pimeään mä jään
Eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan
Jos löytäisimme toisemme, silloin ehkä nään
Keinon, jolla vielä kaiken saamme kukkaan
Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
Päivän ei hetket niin pitkiä lie
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu
Pois kesän kukkaset syksy jo vie
Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin
Nyt jo turhaan sä kysyt: ”Minne viekään?”
Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin
Mutta enemmän kuin koskaan saat tietää
Nyt majakat me näämme, kun myrsky raivoaa
Tuuli vaahtopäiden äänen tänne kantaa
Ja tärkeintä on sydämemme ääntä noudattaa
Ja kaikkemme toisillemme antaa
Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
Päivän ei hetket niin pitkiä lie
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu
Pois kesän kukkaset syksy jo vie