ELVIS-BLOGI

MES-soitinpankki tuo vintageaarteet elvisläisten ulottuville

Julkaistu 24.10.2016
Teksti: Markus Nordenstreng

Vierailin pari vuotta sitten SXSW-messuilla Austinissa, Teksasissa, jossa yhden musiikkiaiheisen paneelin otsikko oli "The State Of The Vintage Guitar Market". Paneelissa ruodittiin sitä paradoksia, miten vintage-soitinmarkkinoiden kuumenemisen sekä soitinrakenneukseen käytettävien jalopuulajien hupenemisen johdosta maailman kovimmat arvosoittimet ovat päätyneet soittajien sylien sijasta sijoittajien vitriineihin ja keräilijöiden seinille. Kehitys on pahenemaan päin, sillä esimerkiksi kitaroissa yleisesti käytetyn mahongin ennakoidaan joutuvan pannaan aivan lähivuosina.

Aihe on ollut itselleni läheinen. Rakastan vuosikertasoittimia, joita on tarttunut omaan matkaani läjä. Pääasiallisin kitarani on esimerkiksi vuonna 1957 valmistettu Gibson J-45 ja makuuhuonettani koristaa vuoden 1921 Steinway Baby Grand. Olen ollut siitä onnekkaassa asemassa, että nämä soittimet ovat päätyneet aikanaan haltuuni murto-osalla niiden tämän päivän markkinahinnoista. Kotimatkalla Suomeen aloin pohtia, voisiko sijoittajien, keräilijöiden ja muusikoiden intressit jotenkin kohdata. Mitäs jos löytyisi jokin musiikkialaa lähellä oleva taho, joka sijoittaisi muutamia satoja tuhansia euroja laatusoittimiin, joita soittajat voisivat tarpeen vaatiessa lainata edullista käyttömaksua vastaan? Vastaavasti sijoitus kartuttaisi sijoittajan omaisuutta, sillä vaikkapa Martin-kitaroiden hintakehitykseen maailmantalouden heittelyt eivät ole vaikuttaneet kuin korkeintaan positiivisesti viime vuosina (esimerkiksi Kreikan talouskurimuksen keskellä kreikkalaiset sijoittajat ostivat Martinin Nazarethin -tehtaan varastot tyhjiksi kitaroista).
 
Kävin jututtamassa Teoston Petri Kaustetta ja Muusikkojen liiton Ahti Vänttistä, jotka ehdottivat säätiömallia ja hankkeen kodiksi Musiikin edistämissäätiötä. MESin johtaja Hannu Saha innostui ajatuksesta välittömästi. Sain myös johtokuntaan maamme johtavia kitaristeja eli Teemu Viinikaisen ja Jussi Jaakonahon. Kaksi vuotta myöhemmin hanke pääsee marraskuun alusta starttamaan toden teolla. MES-soitinpankin oma soitinvalikoima ei ole toistaiseksi suuri mutta sitäkin laadukkaampi. Olemme hankkineet kokoelmiin vajaalla parilla sadalla tuhannella eurolla yhdeksän akustista kitaraa, kolme sähkökitaraa, yhden 50-luvun kitaravahvistimen, pari bassoa, seitsemän virveliä ja yhden kokonaisen rumpusetin. Suurin osa soittimista on hankittu ulkomailta ja ne ovat Musiikin edistämissäätiön omistuksessa. Olemme myös deponoineet kotimaasta omistajien luvalla muutamia arvosoittimia MES-soitinpankin hallintaan. Näihin lukeutuu Suomi-legendasoittimia, kuten Kari Tapion aarteen, joka on vuoden 1959 Gretsch Country Club -kitara. Hanke on räätälöity erityisesti rytmimusiikin ammattitekijöitä ja -esittäjiä silmälläpitäen. Klassisen musiikin solisteille lainatoimintaa on tarjottu säätiöiden ja vakuutusyhtiöiden toimesta, mutta rytmimusiikin tekijöille vastaavaa palvelua ei ole ollut olemassa vanhastaan. Toisaalta, ajatuksissa olisi laventaa arvosoitin- ja laitetarjontaa kattamaan kaikki musiikkigenret. Esimerkiksi klassisen musiikin puolella voisi olla tarvetta barokkijousille yms. 
 
Ensisijaisesti ajatuksena on alkuvaiheessa tarjota laatusoittimia levytyssessioihin tai vaikka biisileireille hyvin huokeaan viikkohintaan. Vapailla markkinoilla arvosoittimien markkinavuokrat ovat useimmiten kaksi prosenttia soittimen arvosta per vuorokausi. MES-soitinpankin hinnoittelu malli on huomattavasti huokeampi: esim. 20 000€ maksavan 40-luvun Martin-kitaran saa käyttöönsä viikoksi 80 eurolla, kun edullisimmat kepit irtoavat palvelusta 50 euron viikkohintaan. Käyttömaksut kattavat kustannukset, joita koituu soittimien jatkuvasta huollosta, kielten ja kalvojen vaihdosta sekä ammattimaisesta säilytyksestä. Voitontavoittelu ei siis ole Musiikin edistämissäätiön tähtäimessä. Lähtökohtana on palvellla nimenomaan ammattimuusikoita ja -tekijöitä, mikä on Musiikin edistämissäätiön hallituksenkin linjaus toiminnalle. Tästä syystä vaatimuksena on Muusikkojen liiton, Elvis ry:n tai Suomen säveltäjien jäsenyys. Pelkkä Teoston tai Gramexin asiakkuus ei siis riitä.
 
Vastaavasti palvelu on kohdennettu yksilöille eikä yrityksille. Taustalla vaikuttaa paitsi soittimien vakuutusehdot (kohdennettu aina henkilökohtaiseen käyttöön), myös pelko markkinahäiriön synnyttämisestä. Suomesta löytyy useita kaupallisia toimijoita, jotka vuokraavat kaiken aikaa B2B-mallilla soittimia ja soitinlaitteita musiikkialan yrityksille. MES-soitinpankki ei ymmärrettävästi voi saati halua astua näiden toimijoiden apajille polkumyymällä arvosoittimia.
 
Kentän kiinnostus hanketta kohtaan on ollut suorastaan ylitsevuotava. Toivotan täten kaikki Elvisin aktiivitekijät MES-soitinpankin lanseeraustilaisuuteen maanantaina 24.10. klo 13-15 G Livelab klubille Helsingin Erottajalla. Siellä pääsee soittimia hypistelemään ja testaamaan. Jos et pääse paikalle, niin MES-soitinpankin verkkosivut tarjoavat soundinäytteitä ja www.mes-soitinpankki.fi -sivun kautta myös vuokraus on helppoa kuin e-bookersissa konsanaan!
 
Tässä traileri, jossa MES-soitinpankin toiminta tiivistyy viiteen minuuttiin: https://youtu.be/fYS-NJZYVGs
 
Markus Nordenstreng
Kirjoittaja on muusikko-musiikintekijä, toimittaja ja Elvis ry:n varapuheenjohtaja

 

Kuvassa Pave Maijasen ja Maija Vilkkumaan omistuksessa ollut Rickenbacker.