Säv. & san. - musiikilla on tekijänsä!

Selvis-lehti 4/2017

Säv. & san. -juttusarjassa musiikintekijät kertovat laulujensa syntytarinoita. Vuorossa ovat kappaleet Lapsuuden sankarille sekä Ei.

Esitellyt kappaleet Spotifyssa

Lapsuuden sankarille
säv. ja san. Heikki Salo
alkup. es. Miljoonasade (1986)

Miljoonasateen ensimmäinen single Lapsuuden sankarille muutti laulaja-lauluntekijä Heikki Salon (s. 1957) elämän täysin. Siihen liittyy erikoisia muistoja.

Lapsuuden sankarille äänitettiin Takomon studiolla toukokuussa 1986. Siitä tuli Miljoonasateen eka sinkku. Mulla oli laulupäivänä keuhkoputkentulehdus, mutta piti vaan vetää, kun Finnlevy oli budjetoinut asiaan just ne kolme päivää. Päätin laulaa oktaavia alempaa. Kyllähän levytyksestä kuulee, että jätkän ääni on päreinä. Vielä paremmin sen kuulee sinkun b-puolen biisistä Helenan baarissa.

Oon monta kertaa miettinyt, että mitä jos oisin laulanut Lapsuuden sankarille oktaavia korkeammalta, pikkupojan äänellä. Oisko se silloin vedonnut? En tiedä. Laulun julkaisu suisti mut ihan uudelle raiteelle. Edellisenä vuonna Miljoonasateella oli ollut neljä keikkaa. Sinkun julkaisun jälkeen meillä oli 150 keikkaa vuodessa.

Sävellys syntyi muistaakseni vuonna 1977. Siihen oli useita tekstiversioita, joista yksi oli Kirkkoon tahdon asumaan. Olin joskus nimittäin Lapuan seurakunnassa nuoriso-ohjaajana ja pastori moitti minua siitä, että menin kirkkoon huolettomasti, kuin kotiini. Myöhemmin, kun erosin kirkosta, sanoitus tuntui turhalta ja sävellys jäi ilman tekstiä. Kirjoitin Lapsuuden sankarille -tekstin vuonna 1983. Mua kiinnosti siihen aikaan globaali näkökulma ihan konkreettisesti. Eli se, että joku kiertää maapalloa ympäri ja näkee asioita. Ja joku sieltä maapallon pinnalta antaa säkeitä sille, joka kiertää. Valitsin laulun aiheeksi Juri Gagarinin. Ja hän ei muuten ole lapsuuteni sankari, kuten olivat Tarzan, Punainen Pilvi ja monet muut.

Olen käynyt armeijan 70-luvulla, mutta 80-luvulla halusin eroon koko touhusta. Se ei käynyt silloin vielä niin helposti, että vain luovuttaa sotilaspassin sotilaspiirille. Mun piti matkustaa Helsinkiin tapaamaan asevelvollisten tutkijalautakuntaa ja perustella heille vakaumustani. Näytin niille Lapsuuden sankarille -tekstin. Selitin, että tällaisia rauhanlauluja mä nykyään kirjoitan ja näitä mä aion tulevaisuudessa tehdä työkseni. Yksi kapiainen alkoi huutaa, että mun ikäpolveni sotilaita on Libanonissa rauhaa turvaamassa. Että olisiko mun mielestä jotain apua siitä, että menisin laulamaan lauluani sinne rintamalinjojen väliin.

Lautakunnan puheenjohtaja tyynnytteli kapiaista ja kyseli lisää laulujen kirjoittamisesta. Myöhemmin ymmärsin, että hän oli Per-Erik Förars, joka 60-luvulla loi tangolaulajan uraa muun muassa Toivo Kärjen ja Erkki Melakosken orkestereissa. No, vuonna 1997 Miljoonasade kutsuttiin Libanoniin esiintymään YK:n rauhanturvajoukoille. Lapsuuden sankarille soi silloin just siellä rintamalinjojen välissä.

Miljoonasade oli tämän laulun myötä osallisena laulev revolutsioonissa, laulavassa vallankumouksessa. Me oltiin Virossa tosi suosittuja 1980-luvun loppupuolella. Meidät haettiin Piritan satamasta limusiinilla ja meitä pyöritettiin ympäri Tallinnaa niin, että limusiinin nokassa oli vieretysten Suomen lippu ja Viron lippu. Siis vuonna 1988, Neuvostoliiton aikana.

Lapsuuden sankarille on käännetty ja levytetty myös viroksi kahden eri artistin toimesta. Kaikkiaan kappaleesta on tehty 18 levytettyä versiota. Siitä löytyy muun muassa mun kirjoittama pornoversio Kun mä nykäsen mällit, jonka on levyttänyt Hauli Bros. Sitten on muun muassa kaksi eri gregoriaanista munkkikuoroversiota ja Turo’s Hevi Geen versio Aja Tapani Kansa. Sleepy Sleepersin versioon Nykäsen Matti menin antamaan täydet tekstioikeudet 80-luvun lopulla. Muistan, miten sanoin meidän bändin jätkille, että eihän tästä Sleeppari-versiosta voi koskaan tulla mitenkään suosittua. Sitten parikymmentä vuotta myöhemmin se soikin Matti-elokuvan tunnarina.

Isäni varovaisena lapualaismiehenä oli aikoinaan kauhuissaan siitä, että poika julkaisee biisin neuvostoliittolaisesta sankarista. Mutta ei siinä mennyt kauan, kun hänkin kuunteli Miljoonasadetta Provinssissa, johon pääsi sotaveteraanit ilmaiseksi. Ja kun isä samana vuonna otti uuden koiran, sen nimeksi tuli Juri.”

 

Ei
säv. ja san. Maija Vilkkumaa
es. Maija Vilkkumaa (2003)

Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa oli väärässä arvellessaan, että Ei-biisistä ei traagisen aiheensa takia tulisi hittiä.

”Mulla on sellainen tapa, että teen ensin melodian ja sitten tekstin. Ein sävellys syntyi, kun yritin tehdä biisiä, joka kuulostaisi vähän sen ajan eli 2000-luvun alun Britney Spearsilta. Mun päässä melodiassa oli jotain yhdistelmiä biiseistä Baby One More Time ja Oops I Did It Again.

Mun on vaikea tehdä tietoisesti päätös siitä, että mistä aiheesta kirjoitan. Melodian rytmi ja muut ominaisuudet ikään kuin houkuttelevat tekstin esiin. Tässä tapauksessa ensimmäiset sävelet toivat esiin sanat ”onnen keiju ole hyvä ja lennä”. Mietin, että joku lapsiko tässä nyt tekee taikoja. Ensin ajattelin vähän vastentahtoisesti, että aiheesta ei saa mitään aikaiseksi. Mutta sanat alkoivat kuitenkin viedä mukanaan. Tarinan jatko ”…äiti antaa mun mennä” tuli siihen aika luontevasti. Tajusin, että kuva on niin vahva, että mun on vain alettava seuraamaan sitä.

Kertosäkeistön laini ”se sama maailma siskosi vei, mä sanon viimeisen sanan ja se on ei” tuli riimin ohjaamana. C-osaan piti laittaa dramaattinen käänne. Siinä tytär pääsee pois talosta. Äiti mielestäni kuolee tulipaloon, vaikka sitä ei suoraan tekstissä sanotakaan.

Jälkeenpäin, tai ehkä jo kappaletta kirjoittaessani, olen analysoinut, että sen syntyyn on vaikuttanut Tuomari Nurmion biisi Levoton lapsi. Siinä 16-vuotias Maija haluaisi päästä ulos kodistaan, mutta vanhemmat kieltävät. Toinen Ein syntyyn alitajuisesti vaikuttanut juttu on elokuva The Others, josta olin kuullut. Siinä äiti ei vie lapsiaan ulos, koska he ovat allergisia valolle. Tosiasiassa mitään allergiaa ei ole, vaan äiti on hullu ja pitää lapsia lukittuna pimeässä talossa. Tarina oli kiehtonut mielikuvitustani.

Jo tehdessäni kappaletta päätin, että Ei tulee olemaan kolmannen levyni nimi ja ensimmäinen sinkku. Ajattelin, että siitä ei aiheensa takia tulisi suuren yleisön biisiä. Mutta siitä tulikin valtavan iso. Sain sen ansiosta paljon myös lapsifaneja. He eivät nähneet tarinan traagisuutta, mutta löysivät tekstistä asioita, joihin saattoivat samaistua. Äitejä tarinassa on koskettanut ikuinen suojelemisen ja irti päästämisen dilemma.

Ei on jo 14 vuotta vanha biisi. Olen esittänyt sen varmaan joka keikalla ja esitän edelleen.”

Selvis-lehti: